Kokonaisarkkitehtuurit ovat murroksessa ja samalla koko tiedonhallinnan sovellusalue kokee uudistumisen

Tekniikka mahdollistaa
Arkkitehtuurit muuttuvat
Uudenlaiset päätöksenteon tuen prosessit
Mistä hyöty BI- ja ECM-sovellutusten yhdistämisessä
Liiketoiminnan rakenteelliset muutosvaatimukset ja johtaminen

Kuuntelin Barry Devlinin esitystä TDWI Finlandin tilaisuudessa 5.4. ja sain samalla vahvistuksia omille ajatuksilleni johtamisen järjestelmien kehittymisestä ja liiketoimintatiedon hallinnan tulevista arkkitehtuureista. Ei epäilystäkään, olemme murroksen äärellä. Murroksella tarkoitan sitä, että huomisen tietoarkkitehtuurit suunnitellaan ja toteutetaan monin osin eri tavalla kuin eilisen ja tämän päivän arkkitehtuurit. Ja myös liiketoiminnan prosessit ja tiedot yhdistyvät uusin innovatiivisin tavoin. Ja murroksen ylittämiseksi tarvitaan uudenlaista näkemystä sekä vahvaa tavoitteeseen ohjaavaa johtamista.

Tekniikka mahdollistaa

Teknologian kehittyminen on jälleen kerran se tekijä, joka mahdollistaa uudet soveltamiset. Prosessorit ovat entistä pienempiä. Toisaalta ne on tuotettu jo niin ”ohuella tekniikalla”, että olemme saavuttaneet ainakin toistaiseksi jo lähes maksiminopeudet prosessorille. Siksi prosessoreja laitetaan rinnakkain jo lähes jokaiseen laitteeseen useita, jopa satoja. Rinnakkaisuutta prosessoinnissa automatisoidaan ja upotetaan käyttöjärjestelmien ja tietokantojen sisäisiin toimintoihin, koska rinnakkaisuuden ohjelmointi sovellusohjelmointitasolla on edelleen vaikeaa. Näin tietokantaohjelmistot ja muut varusohjelmistot kehittyvät aivan uudelle tasolle verraten nykyisiin ratkaisuihin. Samalla muistit ovat kasvaneet ja kehittyneet. Muistissa tietojen käsittely on monin verroin, jopa satoja kertoja nopeampaa kuin levyiltä. Osia tai kokonaisia tietokantoja luetaankin nyt muistiin ja operaatiot kohdistetaan tähän nopeasti käsiteltävään tietoon. Nopean ison muistin käyttäminen yhdessä lukuisten rinnakkaisten operaatioiden kanssa tuovat ihan uusia innovatiivisia tapoja käsitellä kasvavaa tietomäärää.

Arkkitehtuurit muuttuvat

Liiketoimintatiedon käsittelyyn erityisesti jo perinteiselle business intelligence sovellusalueelle tulee merkittäviä tietoarkkitehtuurin muutoksia. Sovellusalueella on monia perustavia menetelmiä ja sääntöjä, miten ja miksi tietoja muokataan ja jalostetaan ja talletetaan erilaisiin käyttötarkoituspohjalta valittuihin tietorakenteisiin kuten tietojen historioiminen, trendit, muut analyyttiset käyttötarkoitukset, operatiivisen ja strategisen johtamisen avuksi tuotetut tiedot. Nyt näitä samoja menetelmiä tuotetaan upotettuina automatisoituina ratkaisuina uusiin tietokantoihin, jopa itseään käytön mukaan optimoivina käsittelyprosesseina ja tietorakenteina, jolloin esimerkiksi nykyisin käytössä olevista tietovarastoarkkitehtuureista siirtyy osia tai jopa kokonaisuuksia tulevaisuuden tietokantoihin automaatioiksi ilman eri prosessointia nykyisenlaisiin käyttötapakohtaisiin tietovarastoihin. Esimerkkinä tästä hybridit tallennusmallit, joissa yhdistyvät aiemmat operatiiviseen käyttöön optimoidut rakenteet kuten riviperusteiset relaatiokannat ja nopeisiin hakuoperaatioihin optimaalisesti soveltuvammat sarakepohjaiset tallennusrakenteet. Vanhoilla tekniikoilla molempia on tarvittu erikseen kun taas uusilla menetelmillä muistinvaraisesti ja lähes äärettömällä rinnakkaisprosessoinnilla saadaan aikaan ratkaisuja, joissa voidaan samanaikaisesti tuottaa ja käyttää näitä kaikkia.

Uudenlaiset päätöksenteon tuen prosessit

Mutta samanaikaisesti kun tietokannat ja varusohjelmistot ”älyköityvät”, liiketoimintamme tarvitsee aivan uusia malleja ja sovellutuksia, joilla tietovarannot saadaan kiinni liiketoimintaprosesseihin älykkäästi ja käyttäjäystävällisellä tavalla; myös käyttäjäänsä tiedon lähteelle opastavin tavoin. Meidän tulee tulevaisuuden sovellutuksissamme kyetä yhdistämään tiedot ja toimenpiteet. Read More

TDWI Finland mediassa 18 3 2011 – Mediaplanet

Mediaplanet Finland julkaisi tänään 18 Maaliskuuta 2011 Liiketoimintatiedonhallinta -teemajulkaisun

Sivulla 5 on kirjoitettu Ari Hovin haastattelun pohjalta “Tieto hukkuu päällekkäisiin järjestelmiin” ja tietoarkkitehtuureista “Tietoarkkitehtuuri avaa mustat laatikot” – Tästä linkistä sivu 5

Sivulla 6 on Petri Hakasen haastattelu BI:n ja ECM:n yhdistävistä ratkaisuista ja tuon artikkelin yhteydessä on tuotu hyvin julki, mikä TDWI Finland on, sekä jäsentilaisuutemme 5.4.Tästä linkistä sivu 6
Read More

Hyvä tietoarkkitehtuuri on voimavara ja mahdollisuus

Jako BI ja ECM
Yhteisölliset ratkaisut ja BI
Liiketoiminnan prosessit ja sisältö+informaatio
Master Content Management yhdistävänä ja mahdollistavana
Suomalaiset sovellutukset ovat jo lähellä, julkishallinto myös veturina

Hyvä tietoarkkitehtuuri on voimavara ja mahdollisuus

Tietoarkkitehtuurin suunnittelussa laaja-alainen näkemys organisaation ja yrityksen tietovarannoista ja operatiivisen liiketoiminnan ja johtamisen prosesseista on välttämätöntä saada yhteen. Onnistunut laaja-alainen tietoarkkitehtuuri on perusta, jolle sovellusarkkitehtuuri ja kokonaisarkkitehtuuri linkittyvät. Hyvä tietoarkkitehtuuri kestää liiketoiminnan muutoksissa ja tietojärjestelmien kehityksessä, säästää kehityskustannuksissa ja lisää tiedon arvoa liiketoiminnalle.

Sovellusarkkitehtuurin koetaan olevan lähempänä liiketoiminnan prosesseja kuin tietoarkkitehtuurin ja yhteys prosesseihin tuntuu monesti helpommalta ymmärtää sovellusten kautta. Näin syntyy prosessikohtaisia sovelluksia, joissa useimmiten on myös tietorakenne näitä kutakin erillistä sovellusta varten. Tietoarkkitehtuuri sirpaloituu.

Jako BI ja ECM

Jako tällä hetkellä on nk. business intelligence (BI) –sovellusten ja Enterprise Content Management (ECM) sovellusten välillä. Samalla tämä jako muodostaa jaon tai ”särön” yritystason tietoarkkitehtuurissakin.

Vaikka yhteys BI ja ECM -sovellusalueiden välillä onkin ollut jo pidempään esillä ja isot yritystason informaatioalustojen valmistajat ovat tämän tarjoamansa kehittämisessä jo alkaneet ottaa huomioon, ei arkkitehtuuri muodostu kuitenkaan vielä yhtenäiseksi. Liiketoiminnan tueksi pyritään tuottamaan näkymiä ja työn kulkuja (work flow), joissa informaatio koostetaan monesta näkökulmasta yhtenäiseen näkymään (joista esimerkkinä erilaiset ”portaalit”), mutta taustalla tietoarkkitehtuuritasolla tietoja kerätään erillisiin siilomaisiin ratkaisuihin.

Erityisesti ECM –ratkaisualueella (myös: sisällönhallinta) tuotettavan sisällön (strukturoimaton, tekstimuotoinen, kuvat, videot jne.) ja dokumenttien sekä asiakirjojen ja BI –ratkaisualueella tuotettavan informaation välillä on edelleen hyvin vähän tietoarkkitehtuuritason yhteyksiä. Yhteydet pyritään ratkaisemaan sovelluksilla, joita ovat mm. kehittyneet hakutoiminnallisuudet ja teksti- ja sisältöanalytiikka. Hakutoimintoja kehittämällä saamme hakutuloksiin vastaukset sekä sisällönhallinnan tietovarannoista että business intelligence –tietovarannoista (rakenteellisia tietokantoja, tietovarastoja). Näemme varmasti seuraavina vuosina näistä hyviä toteutuksia. Myös ontologioiden ja taksonomioiden sovellutukset kehittyvät ja ne yhdistettynä hakutekniikoihin ja sisältöanalytiikkaan tuovat informaation käsittelyyn aivan uusia ulottuvuuksia muutaman vuoden sisällä. Tämä kehityspolku liittyy vahvasti myös Master Data Management (MDM) –sovellusalueeseen, joita jäljempänä käsittelen enemmän.

Yhteisölliset ratkaisut ja BI

Tutkimusyhtiö Gartner on nostanut omiin analyyseihinsä hyvin uutena ja kehitytsvaiheensa alussa olevana ”Collaborative Decision Making” –tyyppiset ratkaisut, jotka yhdistävät päätöksen tekijät, liiketoiminnan prosessin ja informaation. Informaatio kattaa sekä BI –tietovarannot että liiketoiminnan prosessissa (työn kulut), päätöksenteossa, tuotetun ja käytetyn muun sisällön sekä sosiaalisen verkoston ja yhteistoiminnan. Nämä sisältävät liiketoimintaa tekemistä ohjaavia työkaluja, pohjia ja malleja sisällön tuottamisen avustamiseksi ja vakioimiseksi. Lisäksi ne sisältävät yhteistyötä tukevia ratkaisuja (työryhmät, ”brainstormit”, evaluoinnit, vaihtoehtojen esittelyt, toimenpiteistä sopimisen ja toimenpiteiden käynnistämisen). Nämä ratkaisut ovat tällä hetkellä vielä varhaisessa innovaatiovaiheessa ja toteutukset ovat enemmän kokeilevia kuin kypsiä tuotantokäyttöön. Tämä on kuitenkin suuntaus, johon nyt resursseja suunnataan laajasti sekä teknologian tuottajilla että ratkaisujen toteuttajilla. Samaan aikaan syntyy asian ympärillä monia uusia innovaatioyrityksiä, joista osan sitten parin kolmen vuoden kuluttua isommat toimijat ostavat ja yhdistävät omiin tarjoamiinsa.

Read More